Zoom-tallentimet Pelle Miljoona Oy:n kanssa Espanjan auringossa

"After all... sound is 51% of the film"

oy fugessa 01 kuva sanna larmola

 

Kunnianhimo kasvaa syödessä. Alunperin pienimuotoiseksi kiertuekuvaksi Moottoritie on kuuma -LP:n juhlakiertueelta etelästä Tornioon ja takaisin suunniteltu dokumentti laajeni ensin mielissämme pitkäksi, teatteritasoiseksi elokuvaksi. Kun sitten lokakuussa 2018 Aurinkorannikolle päästyämme kokoonnuimme bändin ja levy-yhtiön kanssa neuvonpitoon hotellin katolle, tuli pöytään ehdotus, että voisimme tehdä ohessa myös musiikkivideon yhtyeen uuteen biisiin Hei hei hei (säv. Andy McCoy, san. Pelle Miljoona).

No totta kai! Kuvaajamme Roope Ahola kantoi joka tapauksessa massiivista RED Epic -elokuvakameraa anamorfisilla linsseillä, lonkalla kuin Rambo sinkoa, ja olihan meitä kaikki kolme tuotantotiimiläistä paikalla. Lisäksi videon kuvauksista saataisiin varmasti hauskaa lisämateriaalia elokuvaan, ja se tarjoaisi lisätilaisuuden antaa bändiläisten puhua puolestaan.

F1 top Lavalier mic pPitkä keikkakokemus ja monipuolinen sivistys sekä tarkka ihmistuntemus nousivatkin esiin joka kerta, kun joku vain suunsa avasi. Huomasimme heti, että uskomattoman kätevät Zoom F1-LP -tallentimet joita meillä oli pakissa kaksi, kannatti kiinnittää lähes pysyvästi Andy McCoyn ja Pelle Miljoonan kauluksiin, niin syvällistä ja pohdittua ja ennen kaikkea hauskaa tekstiä sieltä tuli. Totta kai piti myös varoa, ettei mennä liian henkilökohtaisiin asioihin, joten pidettiin tarkka vara että tallentimet olivat myös sammuksissa kun tallennustilanne oli ohi.

Zoom F1-LP -tallenninta ei ainakaan tämän kokemuksen pohjalta voi kehua liikaa. Kahdella AAA-paristolla ja 32GB micro-SD-muistikortilla se tallentaa 24-bittistä 48kHz monoääntä reilusti yli kaksi vuorokautta (näin tallentimen näyttö kertoo), joten sen kanssa ei tarvitse suotta käydä häiritsemässä artistia erilaisin säädöin, kun kone kerran on saatu käyntiin. Ajoimme F1-LP:tä niin omilla lavalier-mikrofoneillaan kuin DPA:n ja Sennheiserin klippimikeillä, ja toiminta oli joka kerta niin häiriötöntä ja vaivatonta, ettei siitä oikeastaan ole enempää kerrottavaakaan. Päätimme myös ensi tilassa ostaa näitä pari lisää.

Totta kai leffassa pitää olla kunnon pää-äänikin. Sekä puomissa että kamerassa oli Sennheiserin klassiset lämminsoundiset MKH415T -haulikot sopivasti tuulisuojattuina, ja kun kameraan meni erillisen Sound Devices -etuasteen kautta oma haulikkonsa ja Sennheiserin langaton (DPA-mikrofonin kanssa) jota käytettiin F1-LP:n tapaan aina jonkun kohtauksen kannalta keskeisen henkilön pyydystämiseen, meni puomi puolestaan Zoomin järeään F4-kenttätallentimeen.

F4 SlantRight pZoom F4 osaa kahdeksan AA-akkuparinsa avulla antaa ihan oikeaa Phantom-jännitettä, joten soundi on niin hyvä kuin mikrofoni vain antaa. Sennheiser MKH415T tarvitsee 12/48-phantomsovitteen, mutta se ei ollut ongelma, miljoonalaukussa oli ainakin alkumatkasta vielä tarpeeksi pikkuosia.

F4 on robusti metallirunkoinen möhkäle ja kestää kovaa käyttöä, eikä ainakaan tallennuskapasiteetti ala tällaisessa käytössä tökkiä, kun sisällä on kaksi isoa SD-korttia. Koska kuvauspaikalle siirtyminen tapahtui käytännössä niin, että juoksimme kamat olalla hotellista kulloisellekin kuvauspaikalle, askartelin F4:lle vielä "afrikka-casen" (kuten kuvaajamme sitä kutsui) solukumista ja ohuesta kuitulevystä.

H2n XY-side pKuvauspaikalla laitoin aina johonkin vanhan Zoom H2 -tallentimen varmistukseksi. Se osaa neljän mikkinsä kanssa ilmeisesti tehdä suhteellisen hyvää surround-ääntä, mutta varsinainen hyöty siitä on ainakin minulle ollut se, että se kulkee kaikenkattavana kokonaispakettina aina mukana ja poimii hyvinkin kauniisti ääntä ympäristöstään. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun viimeisen 10 vuoden aikana olen joutunut hakemaan käyttökelpoisen äänen H2:sta kun jossain muualla on jotain mennyt vikaan, ja olen sillä myös poiminut ambiensseja eri puolilta maailmaa, kun oikea tilanne sattuu kohdalle vaikkapa öiseltä kävelyltä palatessa.

Keikkoja ja omaa demottelua (jos vahingossa olisi vapaa-aikaa) varten mukana oli myös kevyt ja kompakti muovikuorinen Zoom R16, jolle saa samalla kertaa sekä kevyet summa/stem-miksaukset tiskistä, että kondensaattorimikkiparilla saliäänen. Sille ei nyt tullut tarvetta, mutta leffan edetessä, ja kun aikataulu on vähemmän hektinen, varmasti R16 slant ptulee.

Kuvaustilanteet poikkesivat toisistaan niin paljon kuin vain voi, kun välillä soiteltiin akustisella kitaralla improvisoituja lauluja kuivassa jokiuomassa tai sillan alla kuvaustauolla, välillä taas riehuttiin katolla videonteossa. Lavalier-mikrofonit, sekä preesens-korostusta antavalla lisäverkolla että ilman, mahdollistivat jotensakin järkevän dialogiäänen tallennuksen myös vilkkaassa katukahvilassa ja Fuengirolan suuressa Palacio del Paz -konserttisalissa, jossa yhtye polkaisi kiertueen käytiin Fugefest-festivaalin myötä.

Kun tuleville Suomen-keikoille saadaan vielä erillinen äänimies mukaan, niin luottamus omaan elokuvaääneen on vahva. Tietäväthän amerikkalaisetkin kertoa että leffaäänessä on kaikkein paras "bang for the buck", eli oikein tehty ääni parantaa lopputulosta kaikkein parhaiten ja suhteessa pienimmällä investoinnilla.

Kivi Larmola,
Granada, Espanja